Juuri kun aloin tottua eiliseen,tuli tämä päivä

Päätin aamulla, että en ole tänään sokerista ja suuntasin ulos sateiseen ilmaan. Juoksimme läpi jokatoisen vaatekaupan joka tuli vastaan. Hetken kierreltyämme pysähdyimme juoruamaan siiderin ääreen ja sitten jatkoimme matkaa. Pakko taas todeta, ettei ikinä saa sanoa en ikinä. (En osaa käyttää sanaa “koskaan”) Olen vuosien kuluessa huomannut, että jos menee jostain asiasta vannomaan, ettei ikinä niin tee, niin sen varmasti joskus tekee. Minulla oli lapsena mustat kiiltonahkaiset juhlakengät, joita olisin käyttänyt päivin öin jos olisin saanut. 10 vuoden iän ohittaessani opin inhoamaan tuota kyseistä materiaalia, jonka jälkeen olen aina vannonut, että en IKINÄ alentuisi niin alas, että ostaisin sellaiset kengät, saati mitään muutakaan sillä materiaalilla päällystettyä. Tänään eteeni hyppäsivät *yllätysyllätys* mustat kiiltonahkaiset avokkaat, joita ystäväni kuitenkin kehotti kokeilemaan. Kengät olivat yllättävän hyvät jalkaan, eivätkä näyttäneet yhtään hassummilta farkkujen kanssa. Ei auttanut muuta kuin kantaa ne kassan kautta pihalle, ystäväni naurun saattelemana. Eivät ainakaan olleet hinnalla pilattu! 39,90 - 20%

Mieheni valittaa aina kun tuon uuden kenkäparin kotiin, joten tässä tapauksessa saarna on siirtynyt myöhemmäksi, sillä hän on tänään viettämässä saunailtaa lätkäporukan kanssa. ;)

Päivän hölmöin ostos oli pinkit verkkosukkahousut. Ostin ne ihan huumorimielellä ja vappua silmällä pitäen. Mistä sitä tietää, ehkä oma mieskin innostuu tästä ostoksesta.. Hinta oli vaivaiset 4,95

Työpisteeni on kultajousen naapurissa, joten joudun kukkaroni harmiksi vierailemaan siellä n. kerran viikossa. Myyjät ovat oppineet tuntemaan minut ja naureskelevat aina kun saavun liikkeeseen. On muuten mahtavaa ja iloista palvelua! Tässä on uusin rakkaani joka tarttui mukaan. Kuva epäselvä, mutta antaa hieman hajua mistä on kyse. 22,95

Mukaan tarttui vielä musta vetoketjullinen neule, joka oli alennuksessa 9,95. Kamerasta loppui sitten akku, joten paita ei päässyt tänne muiden ostosten iloiseen joukkoon.

.

Kumarran syvään heitä, jotka uskaltavat blogissaan pitää kuvaa omasta pärstästään. Teitä varmasti moikkaillaan ja kuulustellaan jatkuvasti! Minulla on kuva eräällä nuorten suosimalla nettisivustolla, joten eräänä päivänä eräs henkilö ilmestyi työpaikalleni minua morjestamaan, kun sattui tunnistamaan minut samaksi henkilöksi.. Pakko sanoa, että kyllä se riitti saamaan tämän papupadan hieman ujoksi ja hiljaiseksi.

:D :D :D :D :D :D :D :D :D :D :D :D

Niitä löytyy paljon eri kokoja, eri värisiä, ne tuottavat mielihyvää ja niitä ei ole koskaan liikaa! Miehiä? Ei, vaan tietenkin kenkiä! olen ikäväkseni perinyt äidiltäni rakkauden korkokenkiin, joten se tietää varmaa rahan menoa. Kun kerrankin löydän mallin joka todella miellyttää, (harvoin) on se pakko saada ennemmin tai myöhemmin. Suomessa kengät ovat kalliita, joten tavallisen tallaajan palkalla ei ole mahdollisuuksia niitä ihan joka kuukausi ostellakkaan. Nyt tähtäimessä olisi viikon ostosreissu jenkkilään heinäkuussa. Mukaan tarttuu mahdollisesti kymmenisen paria uusia rakkaita. ;) Uusin ihastukseni on peep toe korkkarit. Netistä löysin muutamia jotka miellyttävät silmää.

Jessica Simpson

Alexander McQueen

Fendi

Steve Madden

Materiaalista en ole vielä varma, sillä kiiltonahka ei ole aivan makuuni. Tosin olen aika ailahtelevaista sorttia. Unelma koron korkeus olisi n. 5-7cm, sillä 10 senttisillä koroilla heilun kuin heinä tuulessa ja näytän pahimmillaan sammakolta tehosekoittimessa! ;) Mikä sen järkyttävämpää, kuin upeat kengät henkilöllä joka ei osaa niillä kävellä. Viime kesältä jäi mieleen eräs nuori tyttö, joka oli ilmeisesti hankkinut uudet upeat avokkaat ja kiersi pitkin puistoa esittelemässä niitä. Korkoa kengissä oli varmaan viitisentoista senttiä, joten hänen kaverinsa joutuivat tukemaan häntä, jottei hän mätkähtäisi suoraan naamalleen. :D